9. huhtikuuta vietetään sekä suomen kielen päivää, että Mikael Agricolan päivää. Agricolaa pidetään suomen kirjakielen isänä, sillä hän mm. käänsi ensimmäiset painetut suomenkieliset kirjat ja loi raamatuskäännöksillään pohjan suomen kirjakielelle.

 

Agricolan päivän kunniaksi haluan nostaa esiin muutaman näkökulman siihen, mitä kielellä teemme, mitä merkityksiä sillä on ja ennen kaikkea; mitä puhuminen oikein hyödyttää!

 

Työskententelen ratkaisukeskeisenä terapeuttina ja työssäni todistan päivittäin, miten muutos ihmisen ajatteluun ja toimintaan rakentuu puhutun kielen kautta. Jos sinä kuulut niihin, joiden mielestä asiat eivät miksikään puhumalla muutu, lue tämä!

 

Puheen merkitys by Kuplia

 

Puhe rakentaa todellisuutta

 

Arkiajattelussa meillä on usein käsitys siitä, että erilaiset asiantilat ovat olemassa tietynlaisina, vain niistä kertovat kuvaukset vaihtelevat. Ajattelemme siis, että kieli heijastaa totuutta.

Kieli ei kuitenkaan ole vain väline, jolla saadaan tietoa tosiasioista. Kieli on myös tekoa ja toimintaa, sillä rakennetaan todellisuutta! Kieli ei siis ole silta todellisuuteen, se on osa sitä.

Ei ole siis ihan sama, miten kieltä käytämme: Kieli järjestää, rakentaa ja muuttaa sosiaalista todellisuutta. Onkin sanottu, että kieli on tärkein todellisuutta ylläpitäjä mekanismi. Yhteisellä kielellä pidetään yllä todellisuutta toiselle.

Keskustelu myös ylläpitää, muokkaa ja rakentaa ihmisen identiteettiä, hänen käsitystään siitä, kuka hän on. Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa on siis minuuden tekemistä!

 

Roolit ja puhe by Kuplia

 

Puheen avulla annamme ihmisille erilaisia rooleja

 

Olin taannoin kylpylässä. Istuin höyrysaunassa ja ilman silmälasejani erotin lauteille saapuvan haparoivan ryhmän ihmisiä. Höyryn keskeltä kajahti naisen maanitteleva ääni: ”Matti! Lauri! Pertti! (Nimet muutettu). Ettei nyt vaan kuulkaas teitin lasit putoisi- taas. Nii, nyt tällä tavalla laitatte ne ohtalle. Näinnikkää”.

Näillä muutamalla lauseella saunaan saapuva nainen teki meille muille selväksi saapujoiden roolit: Hänen kielenkäyttönsä paljasti, että kyseessä oli kolme apua tarvitsevaa vanhusta ja heidän hoitajansa.

Tämä puheen kyky asettaa ihmisille rooleja (ns. subjektipositioita) saattaa toisaalta olla valtuuttavaa ja vapauttavaa, toisaalta ihmistä rajoittavaa. Jos esimerkiksi määrittelee aviopuolisonsa ”nalkuttavaksi”, ongelmien jatkuessa käsitys puolison nalkutuksen ja ongelmien syy-seuraussuhteista saattaa syvetä ja   se puolestaan vahvistaa uskoa siitä, että ongelmien perisyy on juuri nalkuttava puoliso, hänen vääränlainen identiteettinsä. Ei siis ongelma itse, joka saattaa olla esim. vuorovaikutustaitojen puute.

Voidaan myös aiheellisesti kysyä, miten asiakastyössä jaksamista ja asiakasmyönteisyyttä edesauttavat esim. ”hankalan asiakkaan” tai ”häirikkönuoren” leimat. Tällaiset roolit ovat siinäkin mielessä haitallisia, että ne saattavat muuttua itseään toteuttaviksi ennusteiksi; ihmisen käyttäytyminen muuttuu odotusten mukaiseksi. Noidankehä on valmis.

Kielellä määritellyt roolit eivät ole ennaltamäärättyjä, ne tuotetaan aina sosiaalisissa tilanteissa. Saatamme huomaamattamme tulla houkutelluiksi tietynlaisiin rooleihin eli positioihin. Kun on tietoinen kielen kyvystä asettaa ihmisiä rooleihin, voi helpommin vastustaa vahingollisten roolien imua, ei anna niiden muuttua lukkiutuneiksi ansoiksi.

 

Mitä rooleja muut antavat sinulle kielen kautta esimerkiksi töissä ja kotona? Kuinka tarpeellisia ne ovat?

 

Puheen avulla asetamme myös itsemme erilaisiin rooleihin

 

On mielenkiintoista tarkkailla, miten ihmiset rakentavat kielellisesti itselleen identiteettiä ja asettuvat erilaisiin asemiin, jotka ovat tilannesidonnaisia ja täten vaihtuvia. Yksi ja sama puhuja voi kategorisoida esim. itseään useilla eri tavoilla. Näin saatetaan toimia joko tiedostamatta tai tietoisesti, kuten kylpylävierailuni toinen esimerkkinainen; innokas lomaosake- esittelyvastaava.

Esitellessään lomaosakkeita hieman liian hyökkäävään tyyliin, osoitin vetäytymisen merkkejä. Kun nousin päättäväisesti ylös, naisen puhetyylissä tapahtui muutos. Hän hymyili herttaisesti ja sanoi: ”Minullapa onkin muuten neljä lastenlasta. Pian jään lomalle ja tullaan tänne sitten suvun voimin kylpemään ja syömään jätskiä”. Myyntiä edistääkseen nainen pyrki ilmeisesti muuttamaan rooliaan hyökkäävästä myyjästä leppoisaksi mummoksi. Kaupat jäivät tekemättä, ja poistuessani tunsin selässäni katseen. En leppoisan mummon katsetta!

 

Parisuhde ja puhuminen by Kuplia

 

Puhumalla ongelmat saavat käsiteltävän muodon

 

Kun ongelmia hautoo omassa päässä, ne saavat usein valtavat mittasuhteet. Saattaa tuntua, kuin mistään ei saisi otetta, ajatukset kiertävät kiivastuvaa kehää, ongelmavyyhti kasvaa kasvamistaan.

Kun ongelmista pääsee keskustelemaan toisen ihmisen kanssa, asiat saavat muodon. Ne saattavat vaikuttaa erilaisilta, kun ne ulkoistaa hetkeksi pois omasta päästä. Etäisyys luo mahdollisuuden tarkastella uskomusten ja ajatusten paikkansapitävyyttä ja mittasuhteita. Taitavan keskustelijan kanssa ongelmat voi kääntää tavoitteiksi, joita kohti voi pienin askelin lähteä kulkemaan.

Usein yliarvioimme toisten ihmisten ajatustenlukutaidot. Erityisesti pariterapiassa ihmiset joskus yllättyvät kun huomaavat, ettei kumppanilla ollut aavistustakaan toisen ajatuksista, tarpeista ja uskomuksista. Vasta kun asiat nostetaan keskusteltavaksi, ongelmat muuttuvat käsiteltäviksi.

Kaikki ongelmat eivät välttämättä ratkea, ei edes puhumalla. Siitä huolimatta ihminen ei ole koskaan tyystin ongelmiensa uhri. Aina voi ainakin ajatella ongelmasta ja omasta tilanteestaan toisin. Puhuminen avaa uusia väyliä, joita pitkin ongelmista huolimatta voi oppia luovimaan.

 

Ratkes by Kuplia

 

Se, mitä ei sanoilla tavoita

 

”On olemassa asioita, niin kipeitä ja vaikeita, ettei niistä puhumalla selviä” lauletaan Egotripin Matkustaja- kappaleessa.

On totta, että joitakin asioita on vaikea, jopa mahdoton tavoittaa sanoilla. Jo ennen kuin opimme puhumaan, teemme tärkeitä elämää koskevia havaintoja, joista muodostuu käsityksiä ja uskomuksia: Onko maailma turvallinen paikka, kelpaanko, olenko rakkauden arvoinen, pidetäänkö minusta huolta? Jos näitä ydinuskomuksia ja käsityksiä uhataan, yksilö saattaa puolustautua raivokkaasti. Tämä alkukantainen tietojärjestelmä saattaa puuttua asioihin aina, kun esiintyy suuri tunteenpurkaus.

Koska näitä ennen kielen kehitystä muodostuneita käsityksiä ja uskomuksia (ns. ontologiset uskomukset), voi olla jopa mahdoton pukea sanoiksi, on niitä joskus myös vaikeaa vain puhumalla muuttaa. Terapiassa niitä on kuitenkin mahdollista tutkia ja purkaa auki puhumalla. Tunteenpurkauksen kohdalla voidaan esim. turvallisesti seurata tunnetta, antaa sen johdattaa syvälle omaan mieleen ja kysyä, mitä se merkitsee.

 

Miksi ratkaisukeskeiseen terapiaan?

 

Ratkaisukeskeisessä terapiassa on tarkoituksena etsiä vastauksia siihen, millainen tapa rakentaa maailmaa sanoin tukee hyvää elämää ja tavoitteiden saavuttamista. Ratkaisukeskeisessä terapiassa painotetaan myönteistä ratkaisupuhetta. Siinä keskitytään ihmisen voimavaroihin, vahvuuksiin ja onnistumisiin. Näin toimimalla luodaan suotuisaa olemisen ja tekemisen vireyttä. Myös ongelmapuheella on oma tärkeä tehtävänsä, mutta liiaksi ongelmiin keskittyvä puhe usein kaventaa ihmisen kykyä nähdä ratkaisuja.

Puhuminen on tärkeää, ja se auttaa. Puhuminen ylläpitää, muokkaa ja muuttaa ihmisen maailmaa ja todellisuutta. Puhu siis! Puhu ystävälle, puolisolle, lapsille, naapurille tai terapeutille. Puhu ja kuuntele!

 

Sittenkin vain otsahiki?

 

Ihmisten toiminta kietoutuu aina monien merkitysmaailmojen ja monien sisäkkäisten tasojen vyyhtiin. Siksi haluan lopuksi todeta, ettei minulla (ehkei kellään) ole varmuutta siitä, miksi höyrysaunova hoitaja puhui asiakkailleen niin kuin puhui. Minun on turha yrittää positioida naista, arvailla hänen tarkoitusperiään. Ties vaikka hän olisi vain puhtaasti ollut huolissaan miesten höyrysaunan hiestyttämiltä otsilta luiskahtavista silmälaseista!

 

 

 

www.kuplia.fi

 

 

Puhuminen auttaa by Kuplia

Lähteet:

 

Berger, P. L. & Luckman, T. 2003. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Hanna, F. J. 2009. Vaikeat asiakkaat terapiassa. Miten edistää myönteistä muutosta. Helsinki. Edita Prima oy.

Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. 2016. Diskurssianalyysi. Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Vastapaino, Tampere.

Larivaara, P. Lindroos, S. ja Heikkilä, T. 2009. Potilas, perhe ja perusterveydenhuolto.

Merton, R. 1958. Social Theory and Social Structure. American Anthropologist, Book reviews.

White, M. 2016. Karttoja narratiiviseen työskentelyyn. Kuva ja Mieli oy.

 

Share This